Forza Racing Club

Wenzel H.Trophy Tänne laitetaan hyviä tarinoita autosta, hankinnasta, ostosta ja tuunaamisesta! Myös kisaraportit tulee tänne. Jokkis odottaa kuumeisesti päästä lukeen siun tarinan!

Nissan Micra Nyt nissani netissä, kaikilla herkuilla. On spoilerit ja ilmastoinnit, cd-soittimet ja suksiboksit. 2 renkaat, 2 vararengasta, kesä ja talvi. Mainio Micra, näppärä Nissani. Koeaja ja ihastu hintansa väärttiin sielukkaaseen siistiin sinapinkeltaiseen! En saanut silmiä irti ilmoituksesta, hamuilin toisella kädellä puhelimen korvalleni ja yritin peittää änestäni väkisin esiin pyrkivän innostuksen kysyessäni. mIssä voisin kohdata ilmoituksessa olevan autokaunotaren? Mitä maksaa? Päästäessäni suustani ulos sanan kaunotar, olin vihainen itsellei, sillä sanavalintan voisi poikia lisähintaa tavoittelemalleni autolle. Puin siis hammasta ja kuuntelin autonhinnan 4500 ja ohjeet tapaamispaikalle. Hypäsimme emännän kanssa Scodaamme, emännällä näytti jääneen kumisaappaat jalkaan napatessani hänet kyytin navetanpolulta. Tässä ei ole aikaa viivytyksiin, huikkasin emännälle hänen vielä änkyttäessään jotakin navettavaatteista. Kaarsin kaasu pohjassa pihalta tielle kanalauman hajaantuessa pitkin pihaa. Sulat vain lentelivät niiden kaakattaessa ja pyrähdellessä lenton. Sulkia tarttui tuulilasiin, mutta tuskin huomasin niitä. Haaveilin vain Nissanistani emännän nalkuttaessa tasaiseen tahtiin vieressäni. Ajettuamme 150 km kohti pohjoista pohjanmaata känsin rattiani pienen talon pihaan, jonka portilla niin kodikkaasti ja terhakaasti seisoi ryhdikäs Nissan Micra, unelmieni täyttymys.Silmäni kiiluivat jo rauhattomasti, kun hyppäsin ulos autostani ja kävelin kohti auton omistajaa, joka roikotti kädessään Nissaninsa avaimia.. Riuhtaisin ne hänen kädestään ja huikkasin jo liikkuvasta autosta jättäväni emännän ja Scodan pantiksi siksi aikaa, kun ajaisin korttelin ympäri. Nissanini niiasi mukavasti jarruttaessa, se ampaisi liikkeelle kaasua painaessa, sen mukavat pehmeät muodot ja kaunis väritys sulautuivat mukavasti ruskaiseen luontoon. Päätös oli tehty, ottaisin sen, maksoi mitä mksoi! Palasin pihalle, kiersin autoa vielä muka empivänä...olin oikein ylpeä näyttelijän lahjoistani. Hinnaksi jäi 4420, tehtiin paperit. Emäntä sai sotkea Scodan polkimet lehmänpaskalla saappaineen, minä menin Micralla nautiskellen Nissanilla! Ajoimme kotiin peräkanaa, emäntä ja minä.

Laitetaan nyt tänne tarina Petun Ka:sta. Uusi Forza ja uudet kujeet. Jokkis, tuo moottoriurheilun kuningaslaji, tekee taas tuloaan ja ajankohtaiseksi tuli tietysti sopivan kisakärryn hankinta. Aloin selailla ilmoituksia ja eräs Porkke kiinnosti suuresti. Siltä seisomalta suuntasin pankkiin ja esitin johtajalle asiani. Jostain käsittämättömästä syystä tämä kitsas pankkiiri ei lämmennyt ehdotukselleni n.100k€ lainasta ultimaattista Jokkiskärryäni varten... No, haistatellen lähdin siitä seuraavaan pankkiin vain todetakseni, että vastaus oli sama. Niinkuin se myös oli seuraavassa kymmenessä käymässäni pankissa. Mieli maassa suuntasin kotio, jossa itkua tihrustaen kerroin huoleni emännälle ja painuin nukkumaan. Seuraavana aamuna otin uuden lähtökohdan aloin etsimään uusia vaihtoehtoja, vähän realistisemmasta budjettiluokasta. Ja sitten taas kohti pankkeja, mutta ei. Ei niin ei. En mitenkään pystynyt käsittämään ettei lainaa herunut edes 20t€:n arvoiseen pinkki-vihreään Honda Fit:iin, jossa kuitenkin alla vasta kaksi Jokkis-kautta!? Mestariauto kuitenkin kyseessä! Käsittämätöntä!! Ja taas kotia kohti, nyyhkyttäen. Ja nukkumaan. Seuraavana aamuna heräsin siihen, kun emäntä potki ylös ja totesi, että: "Tossa on 5-tonnia. Osta sillä jotain kivaa ittelles.. :P" Nöyränä poikana otin käteiset vastaan ja lähdin selailemaan myynti-ilmoituksia. Aygo, Micra, Ka, Liana..eiväthän nämä mitään Porkkeja ole, mutta ajattelin, että kaipa näistäkin jotain saa aikaiseksi. Siitä sitten lähdettiin lupaavaa Ka:ta katsomaan ja kaupathan siitä tuli. Yleisilmeeltään siisti valkoinen peli. Väri tosin tulee vaihtumaan...

_"Jokkis tuloo, oletko valmis !"_ OLEN, OLEN ! On taas se aika vuodesta, illat pimenevät, Koffit tyhjenevät ja FRC Jokkis täyttää lavvantait. On aika suunnata Reilun Reiskan Inter&Net kauppaan katsomaan sopivaa ajokkia. Valikoimaa tuntuu olevan mukavasti ja olen jo klikkaamasssa ix20:stä ostoskoriini. Reiska oli saannut taas käsiinsä varsin hyviä autoja sillä lähes kaikki autot olivat: _'Yksi edellinen omistaja, sokea mummo saaressa.'_ Ehkä juuri siksi ne näyttivät järjestään siltä notta niillä oli osuttu saaren jokaiseen puuhun. Ei etten luottaisi Reiskaan, en luota, mutta kun näin vähän sivummalle pysäköitynä muutaman ranskalaisen baqueten niin ihmettelin kovin, olivathan ne hyvässa kunnossa. Kysäisin Reiskalta mitä pelejä nämä ovat, 'Ranskalaiset autothan tietää...', selvisi notta kesäduunissa ollut sukulaispoika oli nämä ostanut Reiskalta kysymättä. Pösöhän se oli mutta ajattelin että Jokkiksessa sen auton ei tarvitsisi kuitenkaan jaksaa ensimmäistä mutkaa pidemmälle niin tuosta saisi -hyvän- mukavan pelin kun on ilmastoinnit ja kaikki. Sitten vaan siihen vaikeimpaan vaiheeseen, Reiskan kanssa rahasta puhumiseen. Jotkut ovat kuvailleet sitä samaksi kuin olisit vuoristoradassa samassa vaunussa raivotautisen mäyrän kanssa samalla kun sinulle tehdään juurihoitoa. 4000€ listahinnasta päädyttiin sitten pitkän ja tuskaisen väännön jälkeen Reiskaa tyydyttävään 4040€ hintaan. Kaupanpäälle tuli kuppi, laihaa, kaffetta ja paha mieli. Kunhan saan auton talliin niin pitää mennä Reiskan Vara & Osaan tähystelemään päivityksiä. Lisäksi autoon pitäisi laittaa lauvvantaiksi muutama hauska puskuritarra ja maalata se valkoiseksi. Kyllä tämä tästä lähtee !

Jokkis tarina Vol. II

Eräänä päivänä, ollessani kaupassa, kuulin outoa rimputusta. Ajattelin mielessäni että kylläpä jollain on paska soittoääni, kunnes huomasin äänen tulevan omasta taskustani. Häpeissäni syöksyin maitohyllyn taakse, ja katsoin puhelimeen. Tätä numeroa en tunnistanut, "varmaan joku lehtimyyjä prkl" ajattelin, ja panoin punaista luuria. Pistin puhelimen varmuudeksi äänettömälle, ettei sama toistuisi kassajonossa, jossa en kuitenkaa voisi vastata siihen. Palattuani autolleni (Wanha Nissan bluebird) katsoin taas uutta puhelintani, ja huomasin että se sama numero soittaa juuri uudelleen. Ajattelin että pakko se on vastata. No vastasinhan minä sitten, näin siinä kävi:

Minä: Hei kuule, ei mulla oo aikomustakaan tilata sun lehtiäsi tai rasvojasi tai mitä nyt oletkaan myymässä!
Myyjä: Ei ei ei, en mä sulle niitä ollutkaa myymässä..
Minä: Joo, ja voit jättää ne valittujen palojen kirjat mummoille, niillä on aikaa lukee!
Myyjä: Odotas ny, etkö sä tunnista minua?
Mietin hetken, mietin toisen, mutta en vain saanut päähäni nimiä äänelle.
...
Myyjä: Ootko sä siellä vielä?
Minä: Kyllä kai, mutta kuka siellä on?
Myyjä: Automyyjä, Reiskaksi kutsuvat.
Minä: Ai Reiska! Miten en tunnistanu.. No mitäs sulla?
Myyjä: No ajattelin tuossa myydä sulle auton.
Minä: Taasko jottain jokkista vanhoilla romuilla? Ei kiitos!
Myyjä: Ei, me saatiin nyt ihan uusia autoja myyntiin. Kaikki 2011 vuoden malleja. Paitsi muutama Datsun 510 meillä oli, mutta ne meni jo. Eli miten on, kiinnostaisko?
Minä: Hmm.. No ehkä mun pitäis ensin nähdä ne, ja päättää sitten.
Myyjä: No tuu tänne mun talleille, täällä on vielä 4 autoa, mistä saat edullisesti valita yhden!
Minä: No mä tuun jossain välissä käymää. Ehkä.
Myyjä: Joo, mä oon täällä tänää vielä muutaman tunnin, eli tuu nopeesti, jos haluut auton.
Minä: Joo, kattelaan, Moro!
Myyjä: Moro moro, ja tervetuloa!

Suljettuani puhelimen, tajusin tehneeni virheen. Eihän jokkista voi ajaa millään 2011 vuoden autoilla? Eihän? No päätin kuitenkin kaikesta huolimatta pyörähtää Reiskan tallilla, jos vaikka innostuisin taas jokkiksesta.

Päästyäni Reiskan tallille, näkymä ei ollet kummoinen:

!http://ville.1g.fi/FRC%20Jokkis/01.jpg!
Tosin se oli uutta, että nyt Reiskan talleilla oli siistiä. Mistä lie mies saanut rahaa palkata siivoojia. No mutta päätin sitten vähän katsella autoja, joita pihassa oli Reiskan lupaamat 4 kpl.


!http://ville.1g.fi/FRC%20Jokkis/02_yago.jpg!
Hmm.. Mikäs tää tällänen Yago on? Corollan pikkuveli on Yaris, onko tää sit Yariksen pikkuveli, vai sisko? No joo, en sitä nyt halua.

!http://ville.1g.fi/FRC%20Jokkis/02_c1.jpg!
Citroen C1? Ei juma, ei tällässeellä kannata mihkää jokkiksee lähteen, Sen verran ohutta peltiä, että kun tohon joku tulee kylkee, ei jää paljoo kerrottavaa.

!http://ville.1g.fi/FRC%20Jokkis/02_liana.jpg!
Hei! Täähän on se Top Gear auto! No joo, mutta en mää tällästäkää kyl haluis.

!http://ville.1g.fi/FRC%20Jokkis/02_micra.jpg!
Nissan Micra, no ehkäpä sitä sitten pitää valita tää. Vaikak ei tääkää mikää komea ole.

Katseltuani autot läpi, suuntasin sisällä, joskos Reiska olisi siellä, kun ei se ollut ulos viitsinyt tulla. Ja siellähän Reiska toimistossa olikin, aina niin kiireisenä, mutta otti sentään minut vastaan.

Reiska: Moro! Siitä onkin aikaa kun ollaan nähty viimeksi.
Minä: Joo, onhan tosta tovi vierähtänyt jo..
Reiska: No mutta mitäs sun Fiatille kuuluu, minkä myin sulle viimevuonna?
Minä: Jaa se, se on nkykisin vaimon kauppa-autona, itellä on toi Bluebird tossa pihassa.
Reiska: Ai toi hyvin pidetty yksilö tossa?
Minä: Joo, just se.
Reiska: Kuule, mikä auto sua miellytti eniten noista mun myytävistä?
Minä: No ehkäpä se on sitten se Micra. Mutta paljons sä pyydät siitä?
Reiska: No, sanotaanko nyt vaikka 4700€. Sis. 4 rengasta, 2 vetävää pyörää, ja 10 litraa bensaa tankissa, 98:sia tietty! ;)
Minä: No se on aika kova hinta, tällein Freelancerille.. Saako tinkiä yhtään?
Reiska: Saa..
Minä: No, jos sanon että maksan 4100€?
Reiska: 4420€ niin saat mukaan myös Jokkiksen kisakalenterin.
Minä: Hmm.. No kai se pitää sitte suostuu, vaikka kallis onkin.
Reiska: Ei oo kallis, se on hyvä sijoitus, joka kestää vielä monta vuotta!
Minä: Joo, no toivotaan ainakin niin..

No tässä sitä sitten oltiin, nyt mulla oli taas jokkis auto, ja rahat nollissa. Onneksi sain Bluebirdin myytyä. Sen osti Keltasesta pörssistä joku Nissan fani Tampereelta. Ei jääny nimi päähän, mutta eipä sillä niin väliä. Nyt vaan virittelemään Micraa kisakuntoon.

*Bryssel,Belgia,neuvotteluhuone numero 76,marraskuu 2011* Faksi on laulanut viime kuukaudet ahkerasti.Tarjouksia eri autonvalmistajilta on tulvinut ovista ja ikkunoista.Päätin kutsua eri merkkien edustajat koolle ja kuunnella mitä heillä on minulle tarjottavana. Kokoushuoneessa on jännittynyt ilmapiiri,kun saavun paikalle.Olen reilut 2 tuntia myöhässä,mutta en pahoittele tätä lainkaan.Istun nojatuoliin,laitan pikkusikarin palamaan ja nostan jalat pöydälle.Suzukin edustaja utelee ärsyttävästi syytä pieneen myöhästymiseeni.Pyydän häntä poistumaan huoneesta.Suzukilla ei siis tänä vuonna ajeta. Pöytään kannetaan kahvia ja pullaa.Fordin edustaja tavoittelee röyhkeästi suurinta korvapuustia tarjottimelta.Lyön häntä näpeille ja osoitan ovea.Fordilla ei tänä vuonna ajeta. Datsunin edustaja yrittää keventää jäykkää tunnelmaa pienellä vitsillä.Kukaan ei naura.Nyökkään ovelle päin ja mies poistuu.Datsun on poissa pelistä. Viisi merkkiä jäljellä.Kokous voi alkaa. Hyundain mies aloittaa. Etelä-Korean mies kehuu automalliaan maasta taivaaseen pitkään ja hartaasti.Liian pitkään.Ei vakuuta.Hyundailla ei ajeta. Annan puheenvuoron Nissanin edustajalle.Mies panikoi eikä saa suustaan yhtään järkevää sanaa.Pyydän miestä jatkamaan hikoiluaan kotimatkalla Japaniin.Ei ollut Nissanista Jokkisautoksi. On vuoro päästää Toyotan edustaja ääneen.Seuraa tiivis esitelmä Toyota Aygon erinomaisuudesta.Nyt aletaan päästä jo asiaan! Innostun ja olen valmis kirjoittamaan nimen sopimukseen.Puhelimen pirinä keskeyttää sopimusasiat.Reiska soittaa. "Mortonki pelkian mies! Joko on uusi auto plakkarissa?" "No,justiinsa meinasin laittaa nimen paperiin.Tojotalla ajellaan ensi kausi." "Älä perkele sitä Tojotaa ota.Niitä ruostuu jo iso kasa meitin hallin takapihalla." "Aha,no mie otan sitten Pösön tai Volkkarin." "Tuo on tolkun puhetta,hik" "Ok,Moro" "Mortonki,hik" Kerron Toyotan edustajalle ettei Aygolla ajetakaan tänä vuonna.Mies kerää paperit ja poistuu pettyneenä. Jäljellä on enää kaksi merkkiä,Volkswagen ja Peugeot.Annan miesten kehua mallejaan kilpaa. Volkkarin mies vetoaa heti tunteisiin ja muistuttaa,että minulla ja Volkkarilla on jo vahva menneisyys Jokkiksen ensimmäiseltä kaudelta.Peugeotin edustaja taas herättelee mielenkiintoani tarjoamalla jotain ihan uutta ja tuoretta.Hehkutus on hurjaa.Miehet ovat liekeissä. "Foxin tölkkipidike on muotoiltu juuri teille Herr Schimanski" "Peugeotiin on asennettu kasettisoitin teidän makuunne Monsieur Schimmy" "Volkkarin uusin lisävaruste,viiksituuletin,on käytössänne" "Peugeotin jalkatilassa on kylmälaukku nakeille" "Volkkarikuskille ilmaiset matkat Reberbahnille joka kuukausi" "Viinimatkoja Pariisiin" "Peugeotissa saa polttaa" "Volkkarissa saa laittaa" En osaa tehdä päätöstä.Soitan Reiskan luuriin,mutta mies ei vastaa. Joudun ratkaisemaan tilanteen kolikolla.Kruunalla Pösö,Klaavalla Volkkari. Kaivan taskusta Markan kolikon ja heitän sen ilmaan.Kolikko leijuu ilmassa iäisyyden.Aika on pysähtynyt.Viimein kolikko putoaa pöytään,pyörii hetken kantillaan ja kaatuu. Volkswagenin edustaja poistuu huoneesta. Tuijotamme pöydällä lepäävää kolikkoa. "Monsieur Schimmy,tuohan näyttää aivan Peugeotin logolta?" !http://i695.photobucket.com/albums/vv318/Schimanski76/kruuna.jpg!

Jaha se olisi taas jokkiksen aika ja pitäisi ostaa auto. Mietiskelen aamu muumilimujen kanssa siinä että uskaltaisiko reiskalle soittaa? No sitten tartun simsunkiini näppäilen (reilun) reiskan numeron. Luuri piippa... piippaa... ja pippaa... Reiska: "Reiskan ruoste ja kumi päivää, reiska puhelimessa." Mä: "no moro reiska! miten ois, oiskos sulla jokkis mobiileja enskauelle?" Reiska: "AIJAA! autoa kahtomassa. No kyllä tosta pihalta pari kipp... Uljasta kaaraa löytyy!" Mä: "No sopiskos jos tulisin kahtomaan niitä heti nyt?" Reiska: *reiskan puhelimesta kuuluu äkillistä kolinaa ja pullojen kilinää* Mä: "haloo!?" Reiska: "hik!" Mä: "onko sinulla hikka?" Reiska: "joo... Nii TÄNÄÄ vai? Mä: "nii nii tänäänpä tänään" Reiska: "katonpas kalenterista... hmm kokous pelkiassa... velkoja *muuta jupinaa josta en saa selvää* joo no kyllä käy jos tuut heti nytte" Mä: "selevä sitte" Kävelen pikaisesti laitakaupungille jossa avaan jo tutuksi tulleen ruosteisen portin. "No moro kamu!" säikähdän mistä ääni tuli mutta se olikin vanha viin... öljyltä haiseva reiska. Pihassa oli pösöä, volkkaria, sitikkaa, jotain jota korealaiseksi autoksi kutsuvat, sekä Datsunin kyltti ja vielä komea sukisuki. Reiska: "no siinä niitä ny ois!" Mä: "joo... no mikäs ton susukin hinta ois?" Reiska: "NO LUE TAN.... eiku siis se ois n.5000€" Mä: "no tota maksan sulle 4500€ *Reiskan toinen käsi käy taskussa josta kuuluu kilinää. Reiska: "No saat sen 4780€ ja 8 markan hinnalla jos lähet nyt!... eiku siis joo pelkästään 4780€" Mä: "ookei... no mä ota susukin. Annan rahat reiskalle käteisenä ja lähden. Vielä taustapeilistä näen kuinka Reiska ottaa taskustaan pullon jossa taisi lukea: Bier.

Viskelen päälle isompaa vaihdetta kun laskeudun ramppia pitkin moottoritielle. Näppärästi vilkku vasemmalle ja väkisin henkilö-autojen sekaan. Se väistää joka pelkää. Takaa lähtee ohi 206 RC mallin Peogeot ja kuski näyttää keskaria ohittaessaan Scanian. "Saatanan puusilmä!!", kuski huutaa Halvatun latvakakkonen. Vielä kehtaat esittellä sormias siitä ranskanperunasta. Mulla on tarpeeksi kokemusta noista kikottimista. Turbo huutaa täysin kierroksin kun yllytän kuorma-autoa kohti kaupungin valoja. Vielä viimeinen kuorma ja sitten nollat tauluun, soittakoon pomo vaikka kymmenen kertaa tänä iltana. Napsautan puolittajan valmiiksi jo ylä-asentoon ja polkaisen kytkintä. Hukkaportin parkaisu ja paine-ilmakytkimen sähähdys siivittävät isoimman vaihteen päälle ja matka jatkuu. Ohi kiitää putkivireinen Civic perässään vähintään yhtä paha ääninen Toyota Altezza. Hymähdän kun muistan miten nautittavia pelejä molemmat oli ajotuntumaltaan. Suorastaan kaipaan niitä molempia. Kurvaan rampista pois moottoritieltä ja väistän kuin ihmeen kaupalla törmäyksen Mazda Familian kanssa. "Helvetin FööniPena!", huudan kopissa sydän kurkussa. Joudun kuitenkin pysähtymään liikennevaloihin ja viereeni lipuu arvokkaasti Lexus. Jään ihailemaan sitä ja myöhästyn valoista. No vain köyhillä on kiire ja napsautan loikkarin pienemmälle. Kurvaan vihdoin työmaalle ja kiepautan Scanian ympäri lähes mahdottoman pienellä kääntöpaikalla. Peruttaessani läjityspaikalle huomaan pomon Porchen työmaa kopin vierellä. On se kaunis. Ja mikä moottori. Mikä ajettavuus. Täydellisin tähän mennessä. Kytken hydraulikat päälle ja kippaan sorat kasalle. Vihdoin ja viimein se loppuu tälle viikkoa. Lähden kohti kotia. Kotona minua odottaa postilaatikossa yksi ainoa kirje. Se on Reiskalta ja sekin sisältää vain yhden lauseen. Ford KA tullaan toimittamaan ennen Jokkistaita teille pestynä ja tankattuna. Here we go again...

Team Kamikaze Racing & Drifting päämaja, Temmes-City. Warjo katsoi lähes tuskastunein ilmein hitaasti etenevää GT-R Projektia, mikä lepäsi lohduttomana ilman moottoria tallin kulmalla. Oli synkkä syksy, tai oikeammin talvi, lunta vaan ei näkynyt, saati pakkasia, yöt oli synkkiä ja päivätkin lähinnä sumua. Warjon mielessä kävi naishuolet ja heti perään rahahuolet, tiimi oli saanut uuden nimen, lähinnä reikäpäisen autonsärkemisen vuoksi. 2000GT-R oli mennyt viime kauden jokkiksissa lähes korjauskelvottomaksi, Rata-auto R32 GT-R:n kone oli taas sökö, Endurance DBR:stä oli tullut käyttöauto ja se vei bensaa ku mikäki nitrodragsteri, myös tiimin luotto vetojuhta Suburban ja sen 2jz konversio olivat edelleen levällään, "Elämme synkkiä aikoja" Warjo jupisi itsekseen, katsellen mustaa kolmikakkostaan. "näin on" tuumasi Luottomekaanikko Pekka ja jatkoi jonkun asiakkaan auton jarrujen kimpussa hääräilyä.. Warjo meni tietokoneelle ja rupesi surffailemaan nettiä, josko sieltä löytyisi jotain mieltä ylentävää. Vain hetken selailtuaan Warjo huomasi Jokkis Sanomat.. "JUMALAUTA! JOKKIS TULEE TAAS!" Warjon silmät laajeni golfpallon kokoisiksi hänen karjuessaan riemuiten. Pekka hätkähti ja melkein tiputti Venton jarrulevyn varpailleen... "hui perkele, älä säikyttele.... vai jokkis? No mutta onko tuosta meidän romuläjästä enää siihen?" Pekka kyseli epäuskoisena ja osoitteli nurkassa lojuvaa läjää joka joskus oli ollut ylväs 2000GT-R. "No ei sillä edes voi osallistua, tää o joku mopoautoluokka, mut hei, jos vähä siistitään pihaa ja myydään pari ylimäärästä romua, niin varmasti saatas kokoon rahat jotain mopoautoa varten." Ja näin sai alkunsa taas yksi jokkistarina.... JATKUU! älä saatana lopeta lukemista nyt, tai tulen ja annan letkusta! -Reilun Reiskan Ruoste ja Kumi, Reiska puhelimessa -no se on Warjo moro... -EIEIEI! ei mitään takuita, sää ite halusit.... -Eikun minä, että onko sulla mopoautoja! -mitä? mopoautoja? hähä, meinaatko ruveta ajaan rinkiä amispojujen kanssa? tuotaaa.... no tuleppas käymään ni kyllä me sulle joku kirppu löydetään, mulle tuossa tuli just läjä uusia pikkukippoja, osa niistä jo menikin, tuossa joku Juventuksen fanipaita ja Fefelippis päässä tuli kuola valuen hakemaan jo yhden ja pari muutakin laitapuolen kulkijaa kävi kaupoilla, mutta vielä siellä jokunen on. Osa kyllä oli jotai pikkuvikasiakin." -mää oon jo siellä! Warjo kaarsi DBS:llä reiskan pihaan niin että sora lensi ja torvi soi. Reiska raahautui ulos työmaakopista, jota toimistokseen kutsui, kummastellen V12 myllyn ääniä ja katseli kummissaan Warjoa. "Miten sul o varaa tollasella ajella?" Warjo siihen niin kuulisti kuin pystyi "...no kun, on pakko! Mutta asiaan, niitä autoja?" Reiska johdatteli Warjon takapihalle missä seisoi uuden näköisiä, mutta reilun pölykerroksen peittämiä koppeja, joita olisi ensisilmäyksellä voinut veikata ylikasvaneiksi pölynimureiksi. Warjon silmät tarttuivat maagisesti heti yhteen vaaleanpunaiseen imur... siis autoon missä oli hieman etupuskuri repsahtanut. "Se on vain kerran kopi.... siis kolhaistu, kaiteeseen oli hieman ottanut hurjassa kilpatilanteessa, mutta selviytyi siitä voittajana." Reiska sanoi hieman ontuvasti.. "no joo, niin on näemmä kolhastu, Hintalapussa komeili 4500€, mä tarjoan sulle tuosta 3.8..." "no kun, siitä tarviis saada 4.2 ainaskin!" Warjo mulkaisi Reiskaa virnistäen "joopa joo, tarviis ja tarviis, muttet saa ku 3.8.... no sanotaan sitten tasan neljä? aivan varmasti vielä voitolle jäät!" Reiska tiesi, että Warjo on kova tinkijä, se kulki suvussa. "no olkoot, nelosella saat, kuhan maksat heti kaikki!" "toss..." Warjo tokaisi ja oli jo kaahaamassa ylväällä Toyolla pihalta pois kun reiska pysäytti.. "Noh? Mitä nyt?" Warjo kummasteli. "No kuule mul ois tossa kuule makiat vanteet vielä mukaan ja helvatun halvalla ois yks täysin säädettävä kisa-alusta, saat ne tonnilla kivasti kimpassa?" "No oisit heti sanonu, tos, lähetä osat Temmekselle... Ja hei, jos suinkin kehtaat niin käytä toi mun DBS pesussa, tuun hakee sen takas loppuviikost, avaimet o virtalukossa, soo moro!" Warjo poistui sinisen savun saattelemana paikanpäältä ja Reiska jäi pihalle virnistelemään voitonriemuisesti.... !http://warjo.kuvat.fi/kuvat/Forza+4/huh.jpg/full! Onko pinkki aygo se oikea? Kusettiko Reiska Warjoa? Tämä nähdään seuraavassa jaksossa!

millonkas ja mitenkäs nää wensselit ilmotetaan?

Kerrassaan loistavia Wensseleitä. Kyllä ne rahat voi laittaa palamaan Reiskan Vara & Osaan samantien.

Hienoja tarinoita repussa mulla. Meen myymään ne ja sit Baariin. Rahat päivitetty tähän asti.Olkaa hyvet ja tuhlatkaa ne rahanne. Lisää tarinoita odotellessa. Tästä on hyvä jatkaa. Jokkis

Oli tiistai ilta ja päätin mennä lehtihyllylle. Valittavana oli tekniikanmaailmaa ja vauhdinmaailmaa, mutta jotenkin silmäni menivät tuohon harmaaseen ja tyylittömään lehteen. Jokkis tulee taas. Selailin lehteä sitä ostamatta, ja tajusin, että tähän sarjaan mie hommaan kaaran. Näin lehden reunassa mainokset REILUN REISKAN RUOSTE JA KUMI. Liike vaikutti oikean hintaiselta näin opiskelian lompakolle. Niimpä päätin soittaa numoroon, joka oli mainoksessa Niimpä pitkän tuuttauksen jälkeen puhelimesta vastasi hiukan humalaisella äänellä: Reilun reiskan ruoste ja kumi Minä: Niin löytyyks teilt niit jokkis mobiileja. Kauppias: No toshan noita on. Minä: Mutta enhän mä niit nää? Kauppias: Ainiin joo, niin olis pögöttii ja jotain aasialaista ja volkkarii. Ja kaikki tältä vuosisadalta. Minä: Siis jotain viltun koppimopoja? No paljonkos ne maksaa? Kauppias: Semmoset 5000€ ja rapiat? No niimpä minä suutuksissani päätin kysyä haluukko tietää kuinka rekka peruuttaa. Tuut Tuut Tuut, löin luurin korvaan. Kiskuri hintoja mumisin itsekseni. Ja tajusin samalla, että olisi aika lähteä kotiin. Koti matkalla mietiskelin miten saisin rahat kasaan noin kalliisiin autoihin. Ja tajusin, että tanäänhän on isän tilipäivä. Niimpä annellen pyytelin vaivaista 5000€. Kielteinen vastaus oli selvä. Ainoa vaihtoehto oli jättää kausi väliin tänä vuonna. Silti koulu matkalla päätin kiertään Reiskan kaupan kautta. Näin uudet hienot auton kalliilla hinta lapuillaan. Sitten tajusin, että eikös tallin nurkalla ollut Datsun. Ryntäsin reiskan luo ja kysyin autosta. Hän sanoi sen olevan hänen oma kauppakassinsa, mutta joku pelkialainen viiksimies oli turmellut sen kyljen ja joku jänes oli pilannut sisustan. Ajattelin, että hinta ei voisi olla korkea tästä autosta: Niimpä kysyin hintaa. 4500 ja kaupan päälle saisin Reilun reiskan ruoste ja kumi lippiksen. Kauan tingittyäni hinta laski 4160€, enkä voinut vastustaa tarjousta. Niimpä huusin innoissani, että isän firiman piikkihi. Kaupat tuli ja enkä malttanut odottaa päästä testiajamaan autoa. Auton alusta oli epävakaa ja tehot tuntuivat olevan hukassa, lisäksi kytkin reistasi. Mutta ainahan sitä voi tuunata, mietin ja jatkoin matkaa kohti ensimmäistä kisaa.^rengas puhjenneena^

TOYOTA AYGO, auto jolla ajaa kaikki ^ainakin melkein^ Taas oli uuden Jokkis kauden aika ja sitä kisa päivää odotellessa piti tallissa käydä tarkastamassa laitteiden kunto. Edelliskaudesta oli jo aikaa, Shelby oli jätetty liinan alle pölyttymään. Talliin tultaessa koin YLLÄTYKSEN. VOI EI!! Shelbystä ei ollut jäljellä kuin pientä pikselimössöä. Eihän se nyt täällä pitänyt vanhentua. Sitten muistin lukeneeni VarikkoSanomien huomio palstalta, että sääntöihin tuli jotain "päivitystä". Tätäkö se sitten oli. Kiireisesti aloin etsiä ilmoituksia vanhoista autonrämistä, mutta tuloksetta. Pari Datsunin ilmoitusta löytyi, mutta perhana olivat myyneet ne jo pois. Mistä tähän apu? Surfailtuani netissä vartin, muistin välilehdessä makaavan sivuston. Reilun Reiskan Ruoste ja Kumi. Sinne siis ja vauhdilla. En muistanut konettakaan sulkea, kun lähdin jo Ooppelilla Reilun Reiskan luo. Kun ajoin pihaan, tuli Reiska vastaan haulikko kädessä. Pelästyin ja ihmettelin mistä syystä Reiska oli noin hurjistunut. Rauhoiteltuani Reiskan, hän kertoi että olin pelästyttänyt hänen kanansa. Reiska kummasteli Ooppelini äänekkyyttä. Tuollaisiako ne nuorison keskuusessa virittelee. Luulin rosvojoukon saapuvan pihalleni. Kun aloin puhumaan autokaupoista, lähti Reiska jo tarjoamaan minulle viime kauden suosikkia. Rellu oli kuulemma vähän ajettu ja hyvin huollettu. Hintaakin oli vain 20000€, semmonen pieni käsiraha Reiska vakuutteli. 20000€, eihän semmoista RYÖSTÖHINTAA moisesta voinut maksaa, huusin Reiskalle. Reiska sanoi rauhassa, teidän laisillenne minulla on juuri sopiva kulkupeli. Takapihalta löytyi koinsyömä Toyota, jota ei aluksi edes tunnistanut. Hinta oli köykäiset 4000€, johon suostuin empimättä. Reiska muistutti lähtiessäni, että nyt saisi -kaupanpäälle- siis ^halvalla^ laatikollisen viriosia jostain jenkistä. En kuullut enää mitään, kun lähdin hinaamaan Toyotaa Espanjaa kohti. Kohti kuuluisaa jokkiskarkeloa, Camino Viejoa!!

Jokkis-kausi alkaa olla jo kaikkien huulilla. Kaikkien paitsi mun, koska tajusin vasta tänään että eka kisahan on perkule jo tänään illalla! Autoakaan en ollut ehtinyt miettimään, joten heti piti aloittaa armoton auton pohtiminen. Tekniikan Maailman kestotilaajana mulla on himassa luonnollisesti vanhoja numeroita tallella ja rupesin niitä selailemaan ja etsimään tietoa Jokkikseen tarjolla olevista autoista. Ihan kuin TM:n testien tulokset vaikuttaisivat ostopäätäkseeni, heh heh... Sitten löysin vanhan vertailun, jossa oli juuri Jokkikseen tarjolla olevia autoja ja aloin lukemaan vertailua innolla ja sormet syyhyten. Hyundai ix20 hävisi vertailun, mutta mitäpä pienistä, koska tunsin heti ensisilmäyksellä rakkautta tätä autoa kohtaan! Soitin Reiskalle ja tämän möreästä soperruksesta sain sen verran selvää, että Hyundaitakin olisi myytävänä. Suuntasin siis Reiskan autokauppaan ja siellähän Reiska pihalla olikin tutuissa paskaisissa vaatteissaan ja kessu huulessa. Kysyin heti koeajoa enkä edes katsonutkaan muita autoja. Moottorin sain juuri ja juuri käyntiin ja kun liikkeelle lähtiessä onnistuin sammuttamaan moottorin, kun kytkin ja kaasupoljin olivat aivan tunnottomia. Parin käynnistysyrityksen jälkeen sain auton käyntiin ja tällä kerralla pääsin jopa liikkeelle. Kun pääsin moottoritielle ja aloin kiihdyttämään niin vaihdekepin nuppi irtosi kokonaan enkä saanut sitä enää takaisin -> vaihteiden vaihtaminen vaikeutui ihan perkeleesti. Sain auton jotenkuten ajettua takaisin Reiskalle ja tuskan hiki alkoi valumaan paluumatkalla. Reiska oli niin hövelillä päällä, että lupasi jopa vaihdekepin korjauksen ilmaiseksi ja alennusta auton hinnasta. Päätin ostaa Hyundain, olinhan kaikesta huolimatta aivan rakastunut siihen. Matkalla himaan onnistuin sammuttamaan auton kahdesti valoissa, vaihdekeppi sentään toimi kunnolla. Hain kamat himasta ja suuntasin kohti kohti Camino Viejoa. Kyllä, ajattelin oikeasti ehtiä sinne tämän päivän aikana ja olla myöhästymättä kisasta. Asetin huikean tavoitteen kisaan: päästä liikkeelle ruudusta

5.11.11 Camino Viejo Short, A-lobby Noni. Hörähtihän se käyntiin, FM4-jokkis!! Mahtavuutta heti alusta alkaen, mitä nyt muutama Pökötti ajoi laittomilla osilla. Kausi stattisi Camino Viejon lyhyellä radalla ja osallistujia oli noin parisenkymmentä. Aika-ajoissa tiukinta vauhtia pitivät rutinoituneet jokkis-jyrät Schimmy ja Tuunari. Molemmilla allaan, no, ne Peugeotit. Muita A-lobbyyn kirijöitä olivat mm. Petu, Bani, Lohes, OPC Sami, Nipsu, Pöxy ja Pytzi. Ensimmäinen startti tarjosi hyvää kisailua, mutta todellinen jokkis-meininki antoi vielä odotuttaa itseään. Lähdön otti nimiinsä Tunemies, perässään Schimanski. Kolmanneksi kiri Petu ja siitä seuraavina Jänes, Pyde, Sami, Lohes, Nipsu ja Pöxy. Toinen lähtö tarjosikin sitten jo toimintaa koko rahalla. Ja kenties vähän enemmänkin. Alussa härdelli oli hirveää ensimmäisillä kierroksilla hieman nojailtiin ja pussailtiin, mutta täystuholta (ilmeisesti?) vältyttiin. Kisan edetessä ensimmäisen kilpailun kärkikaksikko otti päänahan toisensa perään ja lopulta muilla ei ollut mitään jakoa heitä vastaan. Maalissa nähtiin jokkiksen historian yksi tiukimpia, ellei tiukin, maaliintulo. Tuning ja Schimmy ohittivat maalilinjan vain 0,002 sekunnin erolla toisistaan. Tunarille viikonlopusta kaksi ykkössijaa plakkariin. Kiitokset hienosta kilpailusta. Camino Viejo hiljenee näihin tunnelmiin.

p=.

VARIKKO SANOMAT EXTRA

_Caminan Veijo, A-lobby._ Syksyinen -ilta- aamupäivä tervehti Jokkiksen gladiaattoreitä mootorisoiduissa vaunuissan kun Cammonila Velijo ^vai mikä se oli^ isännöi kauden ensimmäistä Jokkis™ kilpailua. Paikalle oli vääntäytynyt lähes kaksikymmentä kilpailijaa ja tunnelma oli katossa vaikka kyseessä onkin ulkoilmalaji. Odotetut nimet menestyivät ja erot olivat huomattavat, osasyynä lienee se että elettiin kauden alkua eivätkä kaikki olleet saanneet autojensa päivityspaketteja kohdilleen. A-ryhmän ensimmäiseen lähtöön ryhmityttiin seuraavassa järjestyksessä. Tuning Man Schimanski76 Petu TehBigBunny Pytzi Savulohi nipsuhuuli -Jimmykojootti- Opc Sami Pokalemestari Jimmy the Kojootti kärsi epäonnisen moottoririkon lämmittelykierroksella ja joutui jättämään kisan väliin. Lähtö oli kohtullisen siisti vaikka, hieman ironisesti, Lohes saikin pientä fishtailia ja satutti -evänsä- autonsa hiukan. Tuningmaan hallitsi kisaa vaikka Teh Sfiiksimies yrittikin tätä kiusia. Teh Petun ovela hämäys, auto ei ollutkaan pinkki, aiheutti pientä porua. Jänes ja Pytzi ajoivat varsin tiukkaa kisaa, molemmissa lähdöissä, mutta pitkäkorva veti molemmilla kerroilla pidemmän porkkanan. 1. lähdön tulokset: Tuning Schimming Petu Jänes Pyde Sami Lohi Nipsu Pöxy Kuten arvattavisa oli tuli toisesta lähdöstä tuli tiukempi kun kaikilla oli alla hyvä tuntuma rataan ja lähtöjärjestys oil käännetty. Turun Pinkki² ainakin otti varsin reppaan lähdön ja paranteli heti lähdöstä sijoitustaan hurjasti p=. *Lisää kun replay on katsottu* *2. lähdön tulokseet* Tuning Schimmy Petu Lohi Sami Bani Pyde Nipsu Pöxy
^² Vihreä^

5.11 Camino Viejo De Monstreat Espanija Klo: 19.30 Puristan rattia ja kuuntelen kun autot huutavat. Haistan bensan nenässäni, kun parkeeraan peugeotini lähtöruutuun lajittelukierroksen jälkeen. Espanijan ilta-aurinko häikäisee silmiäni. Valot syttyvät. Nostan koneeni tehoja, ja rukoilen mielessäni että lähtö sujuisi hyvin. Valot sammuvat ja nostan kytkimen ja jarrun. Yhdeksän jokkiskoneistoa kiitää ensinmäiseen mutkaan. Ohitan autoja yksi kerrallaan. Ensinmäisten mutkien jälkeen näen villen sivupeileissäni. Rupean ottamaan puollustavaa ajolinjaa. Varmistan ettei oikealla puolella ole ketään. Ville rupeaa pikkuhiljaa valumaan taaksepäin. Repäsen takaisin ajolinjalle Ville perässäni. Seuraavat kierrokset olivat piinaavaa puollustusta, kunnes näin peilissäni pölypilven. En ollut varma mitä oli tapahtunut, mutta sainpahan kaulaa nyt muuhun pakkaan. Parin kierroksen jälkeen tehot rupesivat puutumaan. Tehoa hävisi vähän ja Joonas rupesi kummitelemaan peileissä. -V****! kirosin minun pösölleni. Rukoilin että kulje nyt p******. Ja niinhän siinä kävi että Joonas pääsi ohi. Juuri ennen kierrosta 22 juuri kun olin kironnut Reiskan maan vakoon niin kone rupesi tääs käymään kunnolla. Tehot tulivat takaisin! Mutta Joonas oli niin kaukana että en saisi häntä enään kiinni. Maalin pääsin sijalla 4. Ajoin varikolle ja sammutin autoni pilttuun eteen. Avasin turvavyöt, otin kypärän pois, ja rotkahdin selälteen penkiin. -Huh helvattu mikä skaba, huokaisin kypärä sylissä. Nyt enään auto trailerin päälle ja kohti Saksan Hockenheimin mutkia ja koukeroita.

"Perkeleen Nissan, paskan möi reiska" ajattelin kisan jälkeen, mutta mitä tapahtui ennen? Tässä päivän skaba omasta kuvakulmastani. Aika-ajoissa kusin jo alussa, ei ollut mitään hajua mitä piti tehdä...eka kerta jokkiksessa, olinkin viimeinen. Lajittelu meni -hyvin- perseelleen. Kisan lähdössä Nissan kehräsi kuin oma kissani, mutta sitten, kolmosmutka, olin seitsemäs...Joku hilleri tuli takaantani, ajoi perään, auto seinään ja paskaksi. Pääsin jatkamaan. Kierros 14, autoni karkasi lapasesta ja taas seinään. Jouduin köröttelemään varikolle. En ollutkaan muita kun 2 kierrosta jäljessä... Meinasin myös ajaa Hullun päälle, koska hän BARREL ROLLasi. Kakkoslähtö, olin toisessa ruudussa, auto lähti hyvin, mutta arvatkaas mitä kävi kolmosmutkassa... Sen varmaan jo arvasittekin, joku aasi perseeseen kiinni, auto lähti kun annikki tähti. No... olin seitsemäs. Perseelleen meni, toivottavasti Saksassa onnistuu paremmin.

Wenzel H.: Jotkut sanovat, että Jokkis on parasta mitä mies voi ilman housuja tehdä. Tämän kun ensi kertaa kuulin, niin aavistuksen verran sitä epäilin... onhan näitä muitakin kivoja harrasteita, kuten esim. aamuscheisse ja muutama muukin. Näitä voi tiedustella Sfädeltä, Leppäsen Keijolta tai Lindin Arvilta. Epäilykset haihtuivat kuitenkin nopeasti, kun kesä- ja syys-Jokkiksella hieman lämmiteltyäni tutustuin tämän virallisen Jokkiksen sääntöihin ja systeemeihin. Taitaa se olla, koska mielenkiintoa piisaa auton rassaamisen ja testaamisen lisäksi budjetin laskemisessa yllin kyllin. Ja toden totta: MS-ratti pysyy paremmin sylissä ilman housuja. ^Ihan pieni tunnustus, tshihihhih^ Tosiasiat hyväksyttyäni päätin lähteä mukaan avauskaudelle, vaikka keskeltä pari kisaa jääkin väliin. Ja eikun Reiskalle renkaita potkimaan. Ensin iskin silmäni keskellä hallia seisovaan Pösöön ja ajattelin notta tuossahan on varmaan kisanen peli, kun niitä näkyy jopa tuolla listoilla kaikkien Sparkkien ja Elanien seassa. Sitten mie muistin, kuinka helevetisti nauroin meijän ukolle vuosia takaperin kun se oli jonkun aivopierun saaneena ostanu 106:n. Hirvitys koirankopiksi oli se, eikä se sillä kyllä tainnu kahta kuukautta pisempään ollakaan. Sen jälkeen mie muistin, kuinka miun toisena autona aikanaan ollu 405 vuosimallia '92 tiputti taka-akselin tonttiin ku olin viemässä sitä katsastukseen. Ei mitään Pösöjä. Noh, sitten mie kattelin Volkkaria kun ekana autona oli joskus muinoin '84 Polo. Nostalgia haihtui kuitenkin nopeasti, kun mieleeni hiipi miten siitä yks sunnuntai-aamu katkes kytkinvaijeri parin sadan kilsan päässä kotoa ja koska oli kiire, niin pakkovaihteillahan se piti sieltä runnoa kämpille. Vaihdelaatikko kesti kuukauden sen jälkeen, ja moi moi. Ei semmosia, kyllä auton pitää ajoa kestää saitana. Micrakin kävi mielessä, mutta miun muijalla on semmonen ja naisten auton tuntee siitä kun aurinkolipoissa on peili ainoastaan kuskin puolella. No LOL. Sitten mie olin, notta mitä mie tässä oikein arvon. Käyttöautona on ollu Corolla jo vuosia, eikä sille oo tarvinnu tehä ikinä mitään muuta kun vaihtaa öljyt ja renkaat. Peli oli sillä selvä: Aygo on miun Jokkis-auto. Toyota kestää, Toyota määrää. Oikein hyvät kaupat teki Reiska siitä, jäi vielä pyöreä tonni -Pirkkaan- osiin ja niitä menikin sen verran notta rahat vallan loppui ennen Caminon avauskisaa. Tavoitteeksi asetin A-lobbyn ja viiden joukkoon molemmissa lähdöissä. 1. lähdön eka mutkassa tarjoiltu kalanhäntä esti sillä kertaa aikeet, mutta kakkoslähdön 4. sijaan pitää olla tyytyväinen vaikka sieltä luonnollisesti Pösömiähet ja joku Voortti tulikin ohi. Hockenheimissa puristetaan Aygosta kaikki irti mitä suinkin saadaan ja sitten on edessä parin viikon kisatauko hevinsoiton, strippi-Unon ja muun yleisen pahennuksen merkeissä. Loppukaudesta taas lisää pascaa housuun!