Tämän keskustelun päälimmäisenä tarkoituksena on saada driftingingistä kiinnostuneille käsitys siitä miten tämä laji toimii moottoriurheiluna ja miten sitä ylipäätään tuomaroidaan järkevin perustein.

Omia näkemyksiä ja kysymyksiä saa esittää vapaasti. Tässä kuitenkin lainausta http://fpda.info/ sivuilta:

Drifting on tuomarilaji kuten esimerkiksi mäkihyppy. Faktuaalisen tiedon ohella tuomariston näkemys ajosuorituksesta ratkaisee kuljettajien paremmuuden. Tuomareita on kolme:

Nopeustuomari tarkkailee auton nopeutta ja kuljettajan kaasun käyttöä arvosteltavalla alueella. Tutkalla mitattu nopeus kohdasta, jossa auton on oltava sivuluisussa, määrittää kertoimen nopeuspisteille. Nopeudesta saa maksimissaan 30 pistettä.

Ajolinjatuomari tarkkailee sitä, miten tarkasti kuljettaja kykenee ohjaamaan sivuluistossa etenevän auton määrättyihin kiintopisteisiin radan varressa. Näissä määrätyissä pisteissä, clipping pointeissa, on täydellistä suoritusta varten leikattava merkkikartiosta maksimissaan puolen metrin etäisyydeltä. Ajolinjasta saa myös maksimissaan 30 pistettä.

Kulmatuomari tarkkailee sitä, kuinka jyrkässä luisukulmassa kuljettaja kykenee suoriutumaan määrätystä reitistä. Suoristumiset, oikaisut ja muut virheet johtavat pistevähennyksiin. Kulmapisteitäkin on jaossa maksimissaan 30. Näiden lisäksi tuomarit neuvottelevat yhteistuumin show-pistemäärän, joka on maksimissaan 10. Tämä käsittää ajon yleistä aggressiivisuutta ja näyttävyyttä, korostaen kuljettajan taitoa hallita ajoaan. Näin suorituksen maksimipistemäärä on 100.

Näiden pisteiden perusteella valitaan lajitteluissa osallistujista 16 parasta osallistumaan pudotuskaavioon. Pudotusajoissa kaksi kuljettajaa ajaa radan läpi peräkkäin pyrkien suorittamaan radan vastustajaa paremmin ja samalla painostaen kilpakumppania virheeseen. Molemmin päin suoritetuista pariajoista voittaja siirtyy seuraavalle pudotuskaavion tasolle. Kilpailun voittajan pitää siis kyetä voittamaan kaikki vastaan asettuvat kuljettajat ja sopeutumaan ajoon erilaisia autoja ja kilpailijoita vastaan. Pariajo on lajin suola ja saa niin yleisön kuin kuljettajatkin innostumaan joka kerta.

Kiitoksia näistä tiedoista. Uutta tuli. Ja nyt vähän hahmottaa sen ohituksenkin "jännitysarvon" radalla :) Ilmeisesti niitä ei kuitenkaan aina tapahdu, ja useimmiten ajellaankin peräkäin? Tai onko mahdollisesti useamman kerran sijoituksien vaihtuminen merkki kovasta kamppailusta = toinen tekee taas virheen, ja toinen kuittaa takaisin? Vissiin sellaista toisen "estelyä" ei ole pahemmin kulttuurissa, jos huomaa että toisella on selvästi enemmän vauhtia...

Toisen estämistä ei ainakaan meidän forza kisoissa olla harrastettu, enkä usko että maailmallakaan on kova juttu. Drifting on haastava ja mielenkiintoinen laji.

Jos ohituksia tulee paljon niin se on merkki huonosta ja epätasaisesta ajosta jolloin aina vuoron perään toinen ajautuu ulos määrätyltä ajolinjalta. Pariajossahan tarkoituksena on seurata edellä ajavan linjaa ja tulla mahdollisimman lähellä suoristumatta tai ilman ylimääräisiä korjausliikkeitä sekä osua clipping pointeihin. Ohitukset hyväksytään vain kun edellä ajava ajaa ulos radalta.

Ja siitä toisen "estelystä" sen verran että sitä on monissa kisoissa ollut mutta se ei ole tahallista vaan renkaitten huonon leveyden ja laadun tuottamaa pidon puutetta jolloin ei saada tarpeeksi hyvin kerättyä mutkissa vauhtia. Teho ja paino tuovat vielä eroavaisuuksia esim mutkien linkittämisiin ja luisun aloittamis kohtiin, kevyellä ja tehottomalla autolla saadaan huomattavasti kovemmalla vauhdilla tulla mutkaan ja isolla sekä tehokkaalla taas mutkien ulostuloissa kerätään vauhtia ja kulmaa enemmän. Kevyillä ja alitehoisilla autoilla ajaessa on kuljettajan pystyttävä ajamaan ajolinjat todella tarkasti jotta pystyisi isommissa mutkissa sekä linkityksissä saamaan tehoista kaiken hyödyn irti. Isolla ja tehokkaalla autolla on vaaditaan kuskilta äärimmäistä rauhallisuutta kaasun käytössä sekä aikaista vauhdin hiljentämistä mutkiin tultaessa.

Heittäkäähän muutkin omia näkemyksiänne ja kysymyksiä.

Itse olen seurannut lajia 2000 vuodesta asti. Seuraan kansallisia ja kansainvälisiä kisoja jatkuvasti. Forzan driftailusta saa enempi irti seuraamalla oikeita drifti kisoja esim. eri maiden D1 sarjat, Japanin eri nostesarjat, Formula D jne. Parhaan kuvan saa menemällä paikan päälle katsomaan kansallisia kisoja. Vielä parempi jos on mahdollista istua kilpurin kyytiin. Autojen tekniikasta myös oppii enemmän kun seuraa oikeiden kuskien auto projekteja lajin foorumeilta. Erilaisia drift ajotekniikoita voi opiskella vaikka Keiichi "Drift King" Tsuchiyan - Drift bible dvd:ltä.

Mitäs kautta Zolvi on löytänyt driftingin pariin?

jupe wrote: Mitäs kautta Zolvi on löytänyt driftingin pariin?

Ralli touhuista se alkujaan lähti. Sitten tuli eksyttyä Radalle.comin ratapäiville katsomaan autoja. Muutaman viikon päästä omalla autolla kurvailtiin radalla. Netistä etsittiin kaiken maailman auto clippejä. Sieltä sitten jostakin löytyi drifting pätkiä. Ihmettelin ajotyyliä vähän alkuun. Jälkeenpäin tuli etsittyä kaikki matsku käsiin mitä vaan löysi. Aikomuksena tulevaisuudessa on rakentaa oikea drifteri.

Itsellä myös tulevaisuudessa aikomus riftinkiä päästä kokeilemaan, mutta tällä hetkellä ei budjetit oikeen veny.

JANIchargedTT wrote: Itsellä myös tulevaisuudessa aikomus riftinkiä päästä kokeilemaan, mutta tällä hetkellä ei budjetit oikeen veny.

Tallipaikka puuttuu ja budjettikin vähä huono tällä hetkellä, kun on työtön.

Drifting on luusereitten laji!

huoh

mä kans kerran driftasin. AI ETTÄ MÄ SITTEN DRIFTASINKIN!!!

Tänne vois joku vaik linkittää noita rataesittelypätkiä jos sattuu esim. juutuubissa olemaan semmosia kaikkien nähtävillä, tarkotan siis noita tommosia mitä ainakin jupe ja pottae on tehny. Kaikenlaisii muitakin opettavaisii driftailupätkii voi tietty laittaa.Niistä ois sitten tämmösen alottelijan kiva kattoo hyvii driftailupaikkoi ja ottaa mallii.

FMDA II, rataesittelyjä

Ja ite tulee yleensä auton säätöjä haettua Sidewinder G:llä, Tsukuba shortilla väärään suuntaan sekä Fujimi Kaidolla. Näillä radoilla kun osaa ajaa nii sitten osaa kaikilla muillakin.

jupe wrote: FMDA II, rataesittelyjä

Ja ite tulee yleensä auton säätöjä haettua Sidewinder G:llä, Tsukuba shortilla väärään suuntaan sekä Fujimi Kaidolla. Näillä radoilla kun osaa ajaa nii sitten osaa kaikilla muillakin.

Mä ite säädän kans Tsukuba shortilla, Silverstone Nationalilla ja Catalunyan Schoolilla.

Suuret kiitokset, tohon auton säätämiseen jos jollain ois vielä heittää jotain ohjenuoraa ni helpottais myös kovasti. itellä ainakin ongelmana se, että en tiedä miten mikäkin säätö oikeastaan vaikuttaa (siis drifterissä) ja yleensä kokeilemalla päätyy entistä huonompaan lopputulokseen.

Itse ainakin aloitan auton säädön iskarien ja jousien raakasäädöllä (sinnepäin). Tasauspyörästön lukossa käytän aina vedolla 80% suhdetta ja ei vedolla 45-60% suhdetta. Ilmanpaineet katselen sopivaksi telemetristä seuraamalla parin koevedon aikana. Nämä kun saa suhteellisen hyväksi nii voi alkaa hieromaan pyöränkulmia kohdalleen ja tolppien hienosäätöä. Camber miinukselle edestä ja takaa. Takaa muutan aina sen mukaan että auton sivuttais hallinta pysyy hyvänä. Edessä tietty nii paljon että luisto saadaan minimoitua. Etupyörän etäisyys säädöllä saadaan paremmin pelaamaan matala alusta/miinus cambeerit. Auton käätymiseen vaikuttaa aika paljon myös oikeat aurauskulmat. Etupäähän on hyvä laittaa pyörät aavistuksen auraukselle ja takapäähän haritukselle. Toivottavasti näistä saa edes jotain vinkkiä oman auton säätöön. Tietty parhaiten ne omat säädöt löytyy vain kokeilemalla.

Minen käytä säädettävää alustaa. Ainuastaan vakaajat, perä ja joskus vaihteisto. Voimalla nämä romut luisussa menee. Tai seinään. Tai tolppaan. Tai ulos.

Oon päässy nyt pikkasen kärryille noittten vehkeittten säätämisestä, lähinnä oon rengaskulmia, laatikkoa ja perän asetuksia säädellyt ja ihan hyvin tuntuis toimivan, mut tuntuu et noilla Nissaneilla yleisesti ottaen on jotain mua vastaan kun ne tahtoo aina vaan oikasta ittensä ja kun vihdoin saa ne sivuluisuun ni sitten ne meneeki ympäri...vitun nissanit.

Olenko wrote: Oon päässy nyt pikkasen kärryille noittten vehkeittten säätämisestä, lähinnä oon rengaskulmia, laatikkoa ja perän asetuksia säädellyt ja ihan hyvin tuntuis toimivan, mut tuntuu et noilla Nissaneilla yleisesti ottaen on jotain mua vastaan kun ne tahtoo aina vaan oikasta ittensä ja kun vihdoin saa ne sivuluisuun ni sitten ne meneeki ympäri...vitun nissanit.

Nissaneihin ei saa oikeastaan kunnon takamunkkeja ollenkaan... varmaan 245-265 on koko...

Unohda Nissanit ja siirry OIKEISIIN autoihin :) V8 voimaa nääs... Itse ajelen Buickilla joka on varustettu Corveten ( C6 ? ) moottorilla joka jaksaa viedä tuota autoa helvetin hyvin vaikka renkaina 285. Pitoa riittää ja ohjattavuuskin on hemmetin hyvä...

V8:ssa on aikapaljon hyviäkin ominaisuuksia verrattuna paljon jenkaa ottaviin turbokoneisiin... V8:ssa kun on tunnetusti paljon vääntöä niin jaksaa lähtee hyvin jauhamaan vähän alemmaltakin, kun taas tuomoisella jenkamyllyllä joudut käyttämään todellakin kieroksia että saat ne pyörät sutimaan. Tällöin ainakin minulla autot lähtevät aina ympäri.

Jupe tulee varmaan ja tyrmää mun ajatukset täysin...

En usko et toi mun ongelma liittyy moottoriin, musta tuntuu et ongelma on enemmänkin alustassa ja se tuntuis olevan jotenkin Nissaneille ominainen piirre. Ne vaan tahtoo jotenkin vääntää ittensä väkisin suoraan tai sit ihan tasasilla kierroksilla heittää yhtäkkiä perseen edelle varottamatta.

Kokeileppa säätää takapään vakaajaa jäykemmäksi.

Huomasin tuossa grip-autoillani driftiä yrittäessäni että jotkut autot käyttäytyy suunnanvaihdoksissa todella levottomasti ja napsahtaa lähes poikkeuksetta ympäri jos yrittää heittää lennossa luisun puolelta toiselle, kun taas toisilla suunnanvaihdos on paljon rauhallisempaa.

Osaatteko sanoa mistä tällainen taipumus voisi johtua ja millä säädöillä sitä kannattaisi yrittää säätää pois?

^ Grippi autoilla on todella hankala aloittaa luisun harrastaminen juurikin sen liiallisen pidon takia jos on slicksit alla ja pahimmassa tapauksessa vielä forza-aerot. Ja taitaa sullakin olla sim steering käytössä?

Vakio E39:llä on hyvä aloittaa luisua ajamaan ostaa vaan lukkoperän ja sportti laatikon ja vähän lyhyemmäks säätää vaihdevälejä, sillä pystyy esim tsukuballa hyvin harjoittelemaan niitä puolenvaihtoja ja eri tekniikoita.

Edit: Alussa kannattaa opetella mahdolisimman vakioilla autoilla ja sitten pikkuhiljaa kun rupeaa tatsi löytymään niin voi alkaa säätöjäkin tekemään.

Ja toinen todella hyvä rata on Nürren ne ekat mutkat siinä varikon lähettyvillä. Ainakin jos vähän haastetta haluaa, siinä on tiukkaa ja loivaa kurvia. Vakio e39 menee todella hyvin siinä pätkällä :)